raputietokeskus aloitussivulle alkuun raputietokeskukseen go to crayfish innov...

Päijänne-instituuttiin Hämeen TE-keskus Web-designer aloitussivulle taloutta ravuista tms Keitä järvissämme mönkii elävää kuvaa linkkejä eri rapuasioihin

Ekologiaa: Pohjaeloa - Vedenlaatu - Vesiekosysteemi

  index

 

Kranttu vedenkin suhteen
 


Ravut ovat erittäin kranttuja veden laadun suhteen. Ravuilla on tarkka hajuaisti, jonka avulla ne haistavat tehokkaasti erilaiset muutokset ympäristössä. Ravut elävät vesistön pohjalla, joten veden laatu on heikointa rapujen elinympäristössä. Veden laadussa pätee ikävä nyrkkisääntö: kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Veden sisältämän hapen määrä on ravun kannalta tärkeä tekijä ja se yleensä vaihtelee eniten. Happi asettaa rajat ravun elintoiminnoille: vähän happea, ei elämää! Erityisesti talvea varten on happea oltava vedessä runsaasti, sillä jääpeitteen alle ei happea pääse useaan kuukauteen.

Veden happamuus on toinen merkittävä ravun elämää rajaava tekijä. Rapu ei pysty lisääntymään happamassa vedessä sillä poikastuotto heikkenee, jos veden pH on alle 6. Rapujen tilannetta helpottaa nykyisin se, että sadevesi ei ole enää niin tappavan hapanta kuin viime vuosisadan loppupuolella ja happopaine pienissäkin vesissä helpottaa.

Useat metallit, erityisesti rauta ja alumiini, ovat ravuille myrkkyjä ja metallienkin haitallisuus lisääntyy happamassa vedessä.

Melkein kaikki ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet ovat ravuille erittäin haitallisia. Myrkkyjen kannalta ravut ovat hyönteisiä, joten maatalouden ja puutarhojen tuholaismyrkyt iskevät rapujen nilkkaan erityisen ankarasti. Periaatteena on se, että rapujen asustamaan veteen ei saa joutua hiukkaakaan ympäristömyrkkyä.

Ravut pysyvät hyvällä tuulella kunhan pitäydytään perusasioissa: meille vain hyvää vettä ja koko ajan!

 

 

RTK:hon rapuja kulttuuria Ajankohtaista