raputietokeskus aloitussivulle alkuun raputietokeskukseen go to crayfish innov...

Päijänne-instituuttiin Hämeen TE-keskus Web-designer aloitussivulle taloutta ravuista tms Keitä järvissämme mönkii elävää kuvaa linkkejä eri rapuasioihin

Suomalaisista ravuista: Rapulajit - Biologia - Ekologia - Rapurutto

  index

Täplärapu Kapeasaksirapu Jokirapu

 

Rapujen elintavat ovat kehittyneet miljoonien vuosien evoluution tuloksena. Suomessa tavattavat rapulajit, jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu, ovat sopeutuneet elämään puhtaissa, kylmissä vesissä, joissa kasvukausi on vain muutaman kuukauden mittainen ja kylmä talvikausi kestää suuren osan vuotta.


Rapujen lisääntyminen alkaa syksyllä parittelulla, kun veden lämpötila laskee 10ºC tienoille. Koiraat parittelevat mahdollisimman monen naaraan kanssa, naaraat laskevat mädin parittelun jälkeen ja hautovat mätiä seuraavaan kesä- tai heinäkuuhun saakka.

Ravunpoikaset aloittavat itsenäisen elämän muutaman päivän kuluessa kuoriutumisesta ja pyrkivät kasvamaan mahdollisimman nopeasti lisääntymiskokoon. Ravut kasvavat pyrähdyksenomaisesti kuorenvaihdoissa, joita pienillä poikasilla voi olla muutaman viikon välein ja aikuisilla jopa kaksi kesässä.

Kesäajan ravut viettävät lämpimän kesäajan reviiriä puolustaen, ravintoa etsien, talveen valmistautuen ja viimein parittelupuuhissa. Ravut ovat aktiivisia hämärässä ja viettävät päivänsä pesäkoloissaan.

Rapurutto on rapujen taudeista kaikkein pahin, se tappaa jokiravun ja kapeasaksiravun ja haittaa merkittävästi täplärapua, joskus jopa tappaa sen. Ravun vihollisia ovat kaikki pohjaeläimistä kiinnostuneet kalat, erityisesti ahven ja ankerias sekä kuivan veden pedoista mm. minkki ja saukko. Useat vesilinnut syövät rapuja.

 

 

RTK:hon rapuja kulttuuria Ajankohtaista