raputietokeskus aloitussivulle alkuun raputietokeskukseen go to crayfish innov...

Päijänne-instituuttiin Hämeen TE-keskus Web-designer aloitussivulle taloutta ravuista tms Keitä järvissämme mönkii elävää kuvaa linkkejä eri rapuasioihin

Raputalous: Viljely - Luonnonkannat - Hoito - Pyynti - Matkailu

  index

 

LUONNONKANNAT

Ravut levisivät viimeisimmän kerran Suomeen Karjalan kannaksen kautta viimeisen jääkauden väistyessä noin 10000 vuotta sitten. Ensimmäisenä suomalaisia vesiä kansoitti jokirapu, joka levisi ensin hitaasti eteläiseen Suomeen ja myöhemmin pääosin ihmisen levittämänä Keski-Suomen alueelle aina Oulun korkeudelle asti. Ravut elävät Suomessa pohjoisen levinneisyytensä äärirajalla eikä ravun lisääntyminen tahdo aina onnistua pohjoisessa Suomessa.
Rapukannat olivat tiheimmillään ja tuottoisimmillaan 1900-luvun alussa, jolloin saalis Suomen vesistä oli noin 20 miljoonaa rapua vuosittain. Rapurutto ja teollistuminen muokkasivat jokiravun elinehtoja rankalla kädellä ja vesien raputuotto romahti 3-5 miljoonan ravun vuosituottoon nopeasti. Tällä tasolla on luonnonvesien tuotto pysynyt jo vuosikymmeniä.
Ympäristön muutokset ja rapurutto ajoivat jokiravut isoista reittivesistä pieniin ja eristyneisiin latvavesiin. Rapurutto seurasi jokirapua joka puolelle ja vuosittain yhä ilmenee reilut 10 merkittävää rapuruttotuhoa tuottoisissa jokirapukannoissa. Rapuruton merkityksen vähentämiseksi Suomeen tuotiin täplärapuja 1960-luvun loppupuolella ja niitä istutettiin ensin useisiin pienvesiin ympäri Suomea. Istutusten tulokset vaihtelivat ja vasta 1990-luvulla on suunnitelmallisesti istutettu täplärapuja eteläisen Suomen vesiin. Täplärapukannat ovat vahvistuneet ja isot reittivedet alkavat jo olla rapuvesiä. Täplärapu on haluttu rajoittaa eteläiseen Suomeen ns. Rapustrategian mukaan, joskin luvattomia istutuksia tehdään yhä täplärapualueen ulkopuolelle ja täplärapu sekä sen kantama rapurutto etenee hitaasti kohti ravun pohjoisen levinneisyyden rajaa.

 

 

RTK:hon rapuja kulttuuria Ajankohtaista