aloitussivu alkuun raputietokeskukseen go to crayfish innov...

Päijänne-instituuttiin Hämeen TE-keskus Web-designer aloitussivulle kuinka rapu saapui pöytiin tilliä ja värinvaihtoa

Pirut merroissa eli rapukulttuuria suomalaisille

  index

 

Rapujen käytöllä maailmassa on ikivanhat perinteet.

Ruotsalaisen Erik Floderiuksen mukaan jo Mesopotamiassa järjestettiin loistavia rapujuhlia. Kreikkalainen Aristoteles kuvaa joissa elävää rapua kirjoituksissaan 300-luvulla eKr. Ravun kuva löytyi myös lyötynä joihinkin antiikin kaupunkien kolikoista.

Ravun varhainen merkitys on kuitenkin johtunut enemmänkin ravun lääkinnällisestä kuin kulinaarisesta käytöstä. Ravut olivat Roomassa orjien ruokaa. Keski-Euroopassa on vieläkin apteekkeja, joiden tunnuksissa ja julkisivussa on käytetty rapuaiheita. Ravun nimet saksaksi (Krebs) ja ruotsiksi (kräfta) sekä englannin kieleen lainattu latinan sana cancer merkitsevät myös syöpää. Ravuilla uskottiin olevan lähes maagisia parantavia voimia.

 

 

 

 

 

 Antiikin roomalaiset kantoivat kuivattua ravun silmää amulettina mukanaan oman näkönsä varjelemiseksi ja parantamiseksi.

Ravun tuhkasta valmistetulla lääkkeellä parannettiin käärmeen ja skorpionin pistoja sekä rupikonnan ja vesikauhuisen koiran puremia.

Ravunkiviä on käytetty keskiajalla sydänlääkkeenäkin. Suomessa ravunkiviä on kutsuttu myös silmäkiviksi. Nimitys johtuu siitä, että ravunkiviä on käytetty roskan poistamiseksi silmästä. Tähän tarkoitukseen se sopiikin hyvin, sillä se on puolipalon muotoinen, sileä ja huokoinen. Kuiva ravunkivi imee silmästä kyynelnesteen mukana myös roskan.

Ravun rasvaa on etenkin keväisin käytetty lasten ahavoituneiden jalkojen hoitoon.

RTK:hon rapuja kulttuuria Ajankohtaista